Vakauttamisvalmennus ei ole terapiaa, eikä se ole pelkkää keskustelua.
Se on kehollista työskentelyä, jonka tavoitteena on vahvistaa sinun omaa toimijuuttasi ja kykyäsi säädellä itseäsi arjessa.
Työskentelyssäni en etsi sinusta vikaa enkä “korjaa” sinua.
Tuen sinua tunnistamaan ja vahvistamaan niitä voimavaroja ja taitoja, jotka ovat sinussa jo olemassa – mutta joita kuormitus, stressi tai jatkuva ylivireys on voinut peittää.
Menetelmät ja viitekehys
Työskentelyssäni hyödynnän mm.:
- kehollista vakauttamista
- tietoisuustaitoja
- hengitys- ja meditaatioharjoituksia
- DKT:n (dialektisen käyttäytymisterapian) taitoja
- kehotietoisuusharjoituksia
- tarvittaessa kognitiivisen lyhytterapian osa-alueita
- ajoittain myös arvotyöskentelyä
Menetelmiä ei käytetä kaavamaisesti.
Polku mukautuu aina ihmisen senhetkiseen tilanteeseen, voimavaroihin ja elämäntilanteeseen.
Mitä tämä vaatii sinulta
Vakauttamisvalmennus ei ole passiivista vastaanottamista.
Se vaatii:
- halua tarkastella omia toimintamalleja
- valmiutta pysähtyä kehon äärelle
- harjoittelua myös tapaamisten välillä
Vastineeksi saat taitoja, jotka eivät jää ulkopuolisiksi ohjeiksi –
vaan joita opit käyttämään itse.
Miten vakauttamisvalmennus eroaa terapiasta
Vakauttamisvalmennus ja terapia eivät ole toistensa vastakohtia, mutta ne palvelevat eri tarkoitusta ja eri vaihetta ihmisen prosessissa.
Terapia painottuu usein kokemusten, tunteiden ja merkitysten käsittelyyn keskustelun kautta. Vakauttamisvalmennus puolestaan keskittyy kykyyn säädellä itseä tässä hetkessä – kehon, hermoston ja toiminnan tasolla.
Teoreettinen perusta: miksi keho on mukana
Nykyinen neuropsykologinen ja traumateoreettinen ymmärrys lähtee siitä, että kuormitus, stressi ja ylivireys eivät ole vain ajattelun tai ymmärryksen ongelmia. Ne ovat hermoston tiloja.
Kun hermosto on:
- jatkuvasti ylivirittynyt
- alivireinen
- tai vaihtelee hallitsemattomasti
ihminen ei pysty hyödyntämään keskustelua, oivalluksia tai rationaalista ajattelua täysimääräisesti.
Tästä syystä vakauttamisvalmennus nojaa vahvasti bottom-up-ajatteluun:
- keho → hermosto → tunteet → ajattelu
Terapia toimii usein top-down-suunnassa:
- ajattelu → ymmärrys → tunteet → toiminta
Kumpikaan ei ole väärä.
Vakauttamisvalmennuksen ydin
Vakauttamisvalmennuksessa tavoitteena ei ole menneisyyden yksityiskohtainen läpikäynti, vaan toimintakyvyn ja säätelykyvyn vahvistaminen.
Työskentelyssä:
- katse on nykyhetkessä
- keho on aktiivinen osa prosessia
- harjoitellaan taitoja, ei vain ymmärretä ilmiöitä
Menneet kokemukset saavat nousta esiin silloin, kun ne nousevat luontevasti.
Niitä ei kielletä, mutta niitä ei myöskään avata laajasti, jos hermosto ei ole siihen valmis.
Tämä perustuu ajatukseen, että ilman riittävää vakautta syvällinen käsittely voi lisätä kuormitusta, ei vähentää sitä.
Konkreettinen ero työskentelyssä
Terapiassa usein:
- keskustelu on keskiössä
- painopiste on kokemusten ymmärtämisessä
- menneisyys on keskeinen tarkastelun kohde
- asiakas tuo materiaalin, terapeutti auttaa jäsentämään
Vakauttamisvalmennuksessa:
- keho ja vireystila ohjaavat työskentelyä
- opetellaan tunnistamaan kehon viestejä ja stressireaktioita
- harjoitellaan säätelytaitoja konkreettisissa arjen tilanteissa
- vahvistetaan omaa toimijuutta ja itsesäätelyä
Tarkoitus ei ole analysoida elämää, vaan tehdä arjesta elettävämpää.
Menetelmällinen viitekehys
Vakauttamisvalmennus on taitopohjaista työskentelyä.
Hyödynnän mm.:
- kehollista vakauttamista
- vireystilojen säätelyä ja tunnistamista
- tietoisuustaitoja
- hengitys- ja meditaatioharjoituksia
- DKT:n (dialektisen käyttäytymisterapian) taitoja
- kehotietoisuusharjoituksia
- tarvittaessa kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä
- ajoittain arvotyöskentelyä
Menetelmiä ei sovelleta kaavamaisesti.
Työskentely mukautuu aina ihmisen senhetkiseen tilanteeseen ja voimavaroihin.
Toimijuus keskiössä
Keskeinen ero terapiaan on myös toimijuuden painotus.
Vakauttamisvalmennuksessa:
- asiakas ei ole hoidettava, vaan aktiivinen toimija
- tavoitteena on, että ihminen oppii säätelemään itse itseään
- valmentaja tukee, mutta ei kanna vastuuta muutoksesta
Tämä ei tarkoita yksin pärjäämistä, vaan sitä, että taidot jäävät ihmiselle itselleen, eivät riippuvaisiksi ulkopuolisesta tuesta.
Milloin vakauttamisvalmennus on erityisen hyödyllistä
Vakauttamisvalmennus sopii erityisesti silloin, kun:
- ihminen on jo puhunut paljon, mutta muutos ei ole juurtunut arkeen
- keho reagoi voimakkaasti stressiin, ärsykkeisiin tai kuormitukseen
- ylivireys, alivireys tai jatkuva jännitys ohjaavat toimintaa
- tarvitaan konkreettisia keinoja tähän hetkeen
Se ei korvaa terapiaa, mutta se voi:
- edeltää terapiaa
- kulkea terapian rinnalla
- tai toimia itsenäisenä tukena arjen vakauttamiseen
Traumainformoitu työskentely
Työskentelyni on traumainformoitua.
Minulla on vakaa ymmärrys siitä, miten traumat ja pitkäaikainen kuormitus vaikuttavat kehoon, hermostoon ja mieleen.
Trauma ei ole vain tapahtuma tai muisto.
Se on usein kehollinen ja hermostollinen tila, joka näkyy esimerkiksi ylivireytenä, alivireytenä, jännittyneisyytenä, turtumuksena tai vaikeutena rauhoittua ja palautua.
Traumainformoitu lähestymistapa tarkoittaa, että:
- turvallisuus on aina etusijalla
- työskentely etenee ihmisen hermoston sietokyvyn mukaan
- mitään ei avata, pakoteta tai “työstetä” liian nopeasti
- kehon reaktiot ohjaavat työskentelyn tahtia
Ymmärrän, että liiallinen kuormitus tai liian nopea eteneminen voi vahvistaa oireita sen sijaan, että se helpottaisi niitä.
Turva ennen syvempää työskentelyä
Vakauttamisvalmennuksessa keskiössä on ensin säätely ja vakaus.
Vasta kun keho ja hermosto pystyvät olemaan riittävästi turvassa tässä hetkessä, on mahdollista käsitellä vaikeampia teemoja rakentavasti.
Tämä ei tarkoita, että vaikeita asioita vältellään.
Se tarkoittaa, että niitä lähestytään kehoa kuunnellen ja sen rajoja kunnioittaen.
Traumainformoitu työskentely näkyy käytännössä esimerkiksi siinä, että:
- harjoitteet ovat säädeltävissä ja keskeytettävissä
- kehon reaktiot normalisoidaan, ei patologisoida
- asiakas saa palauttaa huomion tähän hetkeen milloin tahansa
- työskentely tukee autonomian ja hallinnan tunnetta
Miksi tämä on tärkeää
Ilman traumainformoitua ymmärrystä:
- keholliset reaktiot voidaan tulkita väärin
- ylivireyttä saatetaan lisätä huomaamatta
- ihminen voi kokea epäonnistuneensa, vaikka keho yrittää suojella
Vakauttamisvalmennuksessa tavoitteena ei ole “pärjätä paremmin”, vaan oppia kuuntelemaan ja tukemaan omaa hermostoa.
Rajat ja vastuu
Traumainformoitu työskentely tarkoittaa myös sitä, että tunnistan rajat.
Jos arvioin, että henkilö tarvitsee ensisijaisesti traumaterapiaa tai muuta hoidollista tukea, ohjaan eteenpäin.
Vakauttamisvalmennus ei korvaa hoitoa, mutta se voi:
- tukea hoitoa
- valmistaa siihen
- tai vahvistaa arjen säätelyä hoidon rinnalla